
Muutosesitys valtuustolle Muntterinkankaan osayleiskaavan hylkäämisestä 7.4.2025
Valtuuston kokouksessa 7.4. Avoin Pielavesi-ryhmä teki muutosesityksen kaavaesitykseen. Keskusta teki kahden valtuutetun puolesta esityksen kaavaan hylkäämisestä. Päätettiin tauon aikana ryhmänä, että menemme yhden hylkäämisesityksen taakse. Tässä kuitenkin perusteltu hylkäämisesityksemme.
MUUTOSESITYS VALTUUSTOLLE 07.04.2025
Esitämme, että Pielaveden kunnassa ei vahvisteta Muntterinkangasta koskevaa tuulivoimaosayleiskaavaa eikä myönnetä rakennuslupia Muntterinkankaalle tuulivoimaloita varten.
PERUSTELUT::
Pielaveden kunnassa ei ole laadittu energiantuotanto- eikä tuulivoimastrategiaa osana kuntastrategiaa.
Ympäristöministeriön 2014 vahvistaman maakuntakaavan mukaan Pielavesi ei sijaitse tuulivoimapotentiaalisella alueella. Maakuntakaavassa 2040 Pielavesi on muuttunut tuulivoimapotentiaaliseksi alueeksi. Huomioitavaa on, että Maakuntakaava ei millään lailla "pakota" kuntia hyväksymään alueelleen tuulivoimaloita.
Pielaveden kunnalta puuttuu haittojen ja ympäristövahinkojen valvonnan mahdollisuus, koska Pielaveden kunta ei aio vaatia hanketoimijalta ympäristölupaa eli kunta ei aio saattaa Muntterinkankaan tuulivoimahanketta ennakkovalvonnan alaiseksi. Kunnalla ei tule olemaan keinoja hallita melu- ja välkehaittoja. Mahdollisen ympäristövahingon (maaperän pilaantuminen, pohjaveden pilaantuminen, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen hävittäminen tai heikentäminen) tapahtuessa Pielaveden kunnalla ei ole keinoja toimia välittömästi.
Hankealue kokonaisuudessaan ja sen ympäristö vesistöineen kuuluvat jokiensuojelulailla suojeltuun Rautalammin vesireittiin.
Muntterinkankaan hankealueeseen liittyy useita pohjavesiä koskevia riskitekijöitä. Lännessä sijaitsee 200 metrin päässä hankealueesta Keiteleen pitäjän vesihuollon kannalta kriittinen Viinikkalan 1 luokan pohjavesialue (0823904). Pohjoisessa hankealueen vieressä sijaitsee maatilayhtymän Uuksusen vedenottamo. Vedenottamon vedenmuodostumisalueen päälle, Palokankaalle on suunniteltu tuulivoimala. Vettä vedenottamosta otetaan maatilan noin 2000 eläimelle jopa 200000 litraa vuorokaudessa. Hankealueen vieressä oleviin taloihin käyttövesi tulee kankaalta sekä Pielaveden että Keiteleen puolella.
Lisäksi Muntterinkankaan suunniteltu sähkönsiirtoreitti on sijoitettu samalle lähteikölle 2 luokkaan kuuluvan Keisarinkankaan (0859516) pohjavesialueen kanssa. Voimalinja on suunniteltu lähimmillään vain noin 100 metrin etäisyydelle pohjavesialueesta. Pylväiden paikat ja siten voimalinjan maanalaiset rakenteet: pylväiden perustukset, maadoitusjohtimet ja harusankkurit on suunniteltu samalle lähteikölle pohjavesialueen kanssa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,77 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala noin 0,45 km2. Alueen pituus on 930 metriä ja leveimmillään se on noin 1080 metriä (Pohjois-Savon ELYkeskus 2019). Pohjavesialueille ei suositella voimalinjarakentamista eikä pylväsperustuksien rakentamista.
Selvitystä siitä, miten hankkeessa noudatetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:ssä olevaa pohjaveden pilaamiskieltoa ja miten pohjaveden määrään ja laatuun liittyvät riskit hallitaan ei ole esitetty. YVA-selostuksen sivulla 218 kerrotaan: "Tapauskohtaisesti voimalan perustaminen voi vaatia pohjaveden alentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys." Tuulivoiman rakentaminen pohjavesialueiden reuna-alueille ja niiden muodostumisalueille voi lisätä ja /tai muuttaa pohjaveden määrää ns. antoisuutta, virtauksia ja sen purkautumista, laskea pohjaveden korkeutta, tai muuttaa pohjaveden kemiallista laatua. Lisäksi YVA-selostuksessa kerrotaan, että osin turveperäisistä maalajeista johtuen alueen rakentaminen voi vaatia paikoin huomattavia massanvaihtoja ja täyttöjä.
Edellä esitetyn perusteella hanketoimijalta tulisi vaatia vesilain mukaista vesilupaa. Pielaveen kunta ei ole esittänyt, että se aikoisi vaatia vesilupaa. Vesistöä, vesiympäristöä tai pohjavesioloja muuttaville hankkeille on haettava etukäteen vesilain mukainen lupa (Vesilaki 3 luku 2§): Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää. Sekä luonnontilaisten että luonnontilaisen kaltaisten pienvesiluontotyyppien tilan heikentäminen on kiellettyä. Pienvesiä ovat lammet (≤ 1 ha) purot, norot (valuma-alue <100 km²), lähteet, lähteiköt. Jokaista pienvettä tulee tarkastella erikseen varsinkin, jos pilaava toiminta kohdistuu järven, lammen, puron, noron tai lähteen valuma-alueelle.
YVA-selvitys on puutteellinen yhteisvaikutusten osalta. Yhteisvaikutuksia on selvitetty vain ja ainoastaan vaikutustyypin edellyttämässä laajuudessa. Kokonaisarvioinnin osalta hankkeiden välisten vuorovaikutusten mahdollisesti aiheuttamia kumuloituvia vaikutuksia ei ole huomioitu. Tämä koskee ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia (suorat ja välilliset terveyteen kohdistuvat vaikutukset sekä etenkin sosiaaliset vaikutukset). Eli esimerkiksi hankkeiden yhteismeluvaikutuksia ei ole huomioitu.
YVA-selvitys on puuttellinen mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautumisen osalta.
Muntterinkankaan hankkeen on Maakuntakaava-aineistossa todettu olevan maisemalliselta herkkyydeltään paikoin erittäin suuri ja tuulivoima-alueen näkyvyyden ja maisemallisen vaikutuksen suuri (Lähde: Pohjois-Savon Maakuntakaava-aineisto Tuulivoima ja sen maisemalliset vaikutukset Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon liitto 2022 (pdf))
ELY-keskus arvioi perustellussa päätelmässään, että
- Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön.
- Vaikutusten merkittävyyttä lisää, että hanke vaikuttaa maankäyttöön kahden kunnan alueella
- Hankkeella arvioidaan olevan todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia maisemaan
- Joillakin melumallinnuksen havaintopisteillä meluarvot ovat lähellä 40 dB:n rajaa ja meluvaikutusten vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Hankeyhtiö ei ole toteuttanut ELY keskuksen kehoitusta järjestää uusi asukaskysely. Asukaskyselyn toteutus oli puutteellinen ja useat lähialueen asukkaat eivät saaneet kyselyä. Lisäksi kyselyn osallistumisprosentti oli vain 39%, mitä ELY-keskus piti liian alhaisena. Pielaveden kunta ja hankeyhtiö eivät ole huolehtineet asukaskyselyjen kohdentamisesta oikealla tavalla.
Pielavesi 07.04.2025
Avoin Pielavesi valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Tuomo Karhunen, Sari Kumpulainen, Janne Nyyssönen, Timo Pennanen, Pekka Tossavainen